Torstaina 22.9.2022 TuKoKen opettajatyöpajassa keskusteltiin yläkoululaisten TuKoKe-työskentelystä ja kilpailutöiden ohjaamisesta. Työpajassa matematiikan ja fysiikan opettaja Niklas Koppatz Käpylän peruskoulusta kertoi omasta TuKoKe-työskentelystään oppilaidensa kanssa. Seuraavassa on yhteenveto Niklaksen alustuksesta. Kuvat ovat Niklaksen esityksestä.

Normaalin opetuksen puitteissa toteutettava voisi olla esimerkiksi matematiikassa toteutettava tilastotutkimus, jota vähän tuunaamalla oppilaat saavat aikaan TuKoKe-työn. Työn ei tarvitse olla superhyvä. Riittää, että on hyvä. Vaikka TuKoKe on kilpailun muotoinen, niin ihan hyvin voi asennointua myös niin, että lähdetään hakemaan työlle asiantuntijapalautetta. Kaikki osallistuneet TuKoKe-työt saavat palautteen. Ulkopuolinen palaute merkitsee lapsille ja nuorille paljon ja TuKoKe-palautteet on aina olleet hyviä. Tämä ei vaadi kovin paljon normaalityön ulkopuolista panostusta.

Muun projektin yhteydessä valmistunut työ, joka on kasvanut ulos opetussuunnitelmasta. Jos siinä on joku tutki-, kokeile- tai kehitä-elementti, niin sillä voi hyvinkin osallistua TuKoKeen. Perustelut on samat kuin edellä. Voi hakea menestystä kilpailussa ja/tai hakea asiantuntijanäkemystä (ja hieman kiitoksia myös) kouluyhteisön ulkopuolelta.

Itse ohjaan töitä, jotka tähtäävät TuKoKe-osallistumiseen. Koska menestymistä ei oppilaille voi luvata, niin olen muotoillut osallistumisen hyödyt seuraavasti:

Ensimmäinen palkinto oppilaille on se, että joku perehtyy työhön ja antaa siitä palautteen.
Jos hyvin käy, niin pääsee lopputapahtumaan ja saa palautetta suoraan toisilta osallistujilta ja asiantuntevilta tuomareilta.
Lisäksi kaikki lopputapahtumaan kutsutut projektit palkitaan rahastipendein.

Ensimmäisellä kerralla lähtökohtana oli oppilaan TET-harjoittelu. Paikkaa varten otin yhteyttä tuttuun proffaan biotieteiden laitokselta.

Projektin aiheena oli 3D-materiaalin soveltuminen soluviljelyyn. Osa soluista kasvaa ravintonesteessä. Osa taas ottaa ravinnon nesteestä, mutta kasvaa astian pinnalla. Näissä olisi avuksi, jos astian pinta-alaa voisi pohjan muotoa muuttamalla kasvattaa. Kyseisiä ”lisäpintoja” ei saa valmiina kaupasta. Haluttiin löytää tapa lisätä astian solukasvatupinta-alaa ja varmistaa, että valmistusmateriaali ei ole kasvatusprosessissa haitallista.

Loppujen lopuksi ryhmässä oli 3 henkilöä. Työharjoittelun tehtävänä oli tehdä soluviljelyä itsetulostetuissa astioissa. Yliopistoyhteistyö antoi vähän pelivaraan myös kustannuksiin (tulostusmateriaali) ja yhteistyö edellytti raportin. Koska raportti oli jo tehty, niin kollegan kehotuksesta sitä muokattiin TuKoKe-muotoon ja lähetettiin kisaan.

Olin kuullut TuKoKesta, olin lukenut mainoksia ja tiesin mistä oli kyse, mutta en ollut ajatellut, että se liittyisi minuun mitenkään. Ajattelin, että se on vähän spesiaalimpia opettajia varten. Lähdettiin kuitenkin mukaan. Mukava kokemus vaikka silloin oli koronakevät ja etäfinaali. Mutta se oli tosi mukava kokemus sekä oppilaille että itselleni. Halusin tarjota hyvän kokemuksen jatkossa myös muille.

Viime kerralla pyysin kolmea oppilasta, joilla on eri vahvuusalueet (kirjallisesti, graafisesti ja teknillisesti lahjakas), tekemään työn energian säästämisestä suihkussa. He pääsivät finaaliin, ja nyt pidän luokan seinällä näkyvissä kunniakirjaa. Menestyminen on tietysti hyvä, mutta tärkeintä on, että nuoret pääsivät kokemaan tieteellistä tutkimusta. Oma huoleni on, että vaikka tarvitaan tekniikan ja tieteen tutkijoita, mistä nuori voi keksiä tällaista urasuuntaa, jos ei pääse siihen käsiksi?

En mielestäni itse osaa opettaa oppilasta vahvasti eriyttäen, vaikka joskus olisi tarve, joten tämä on keino antaa heille tarvittavaa lisähaastetta. Työn ohella ei ole resursseja ohjata luokan jokaiselle oppilaalle tukoke-työtä yksitellen, mutta yksittäiselle ryhmälle se onnistuu.

Muodostan ryhmän, ja ohjaan aiheen valinnassa sen verran, että työ onnistuu ja että pystyn sitä tukemaan (mittakaava, asiantuntija-apu yliopistosta). Osallistun tekemiseen vain, jos se on välttämätöntä (pääsy koulun tiloihin ja tiettyjen ohjelmistojen käyttö, opastus mittausmenetelmissä). Nuorten oman panoksen merkitys näkyy motivaatiossa ja sitoutumisessa.

Ohjaajana minun tehtävänä on hankkia resurssit (oma aikaresurssi ja tarvittaessa sovin aikaresurssista tai poissaoloista muiden opettajien kanssa tasapuolisuus huomioiden) ja kontaktit asiantuntijoihin. Huolehdin myös työn aikataulutuksesta, jotta työkuorma pysyy nuorilla kohtuullisen tasaisena.

Ohjattavat työt tehdään koulutyön ulkopuolella. Omassa koulussani on luonto- ja tiedepainotettu luokka, josta on mahdollisuus saada hieman materiaali-, aika- ja ohjausresursseja.

Yleensä oppilailla on vahva näkemys mittauksien ja kokeilujen suorituksesta vähän oikaisten. Niiden tulokset on valitettavasti usein huonoja. Oppilaat eivät itse vielä pysty hahmottamaan tieteellisessä työskentelyssä tarvittavaa huolellisuutta ja tarkkuutta. Kaluan olla läsnä ensimmäisellä mittaus- ja koekerralla ja painotan näitä asioita (toteutustavan huolellisuus, toistettavuus, mittausten tarkkuus, referenssit), loput mittaukset oppilaat tekevät itse koska projekti on heidän työnsä.

Raportti, joka aloitetaan aina liian myöhään, työllistää minua ja äidinkielen opettajaa. Haluan nähdä raportin muutaman kerran myös kesken kirjoitusprosessin, jotta voin antaa palautetta riittävän ajoissa, ennenkuin oppilaat ehtivät tehdä mahdollisesti suuren määrän turhaa työtä. Haluan, että raportti noudattaa tieteellisen raportin muotoa ja sisältöä. TuKoKella on hyvät ohjeet tähän.

Valmista työtä myös esitellään koulussa muille oppilaille. Tavoitteena on laajentaa töiden esittelykierrosta myös alaluokille.

Tänä vuonna toisen opettajan oppilas, motivoitunut maahanmuuttajataustainen tyttö, kysyi voisiko tehdä jonkun projektin. Menin luokanvalvojan juttusille ja ryhmään löytyi muitakin kiinnostuneita. Työ tehdään suomeksi, mikä tukee myös oppilaiden perusvalmiuksien vahvistumista. Lisäksi ryhmän jäsenet tulevat saamaan kokemuksen tieteen ja tutkimuksen tekemisestä.

Mikä motivoi minua

Haluan ohjata parhaita kykyjä luonnontieteellisen tutkimuksen pariin. Lapset orientoituu vain, jos heillä on tietoa tutkimuksen tekemisestä. Ilman tietoa ei voi innostua aiheesta. Itse tekeminen motivoi.
TuKoKe antaa minulle kehyksen tehdä tätä työtä.
Osallistumisen kannalta pidän tärkeänä, että oppilaat saa TuKoKesta ulkopuolisen palautteen, sillä oppilaat kokevat sen merkityksellisenä.

Työpajan kysymyksiä ja vastauksia

Millainen vaikutus on opettajien väliseen yhteistyöhön?

Oman koulun rakenteet tukee hyvin yhteistyötä aineopettajien kesken. Projektien toteuttamisessa oppilaita ovat tukeneet äidinkielen opettaja (raportin kielenhuolto), biologian opettaja (jos työn aihe kuuluu biologian alueelle, tiloja, välineitä, aiheen tuntemus), teknisen työn opettajat (esimerkiksi 3D-tulostus ei ollut minulle mitenkään tuttu).

Asiantuntijakontakteista

Joskus professori innostuu asiantuntijaroolin tuomasta vaihtelusta ja mahdollisuudesta käytännön toimintaan. Hallintotyön ja apurahahakemusten vastapainoksi käytännön tutkimuksessa mukanaolo saattaa olla hyvinkin toivottu asia.
Kannattaa esittää tarkkaan rajattu, maltillinen ja selkeä pyyntö, johon on helppo suostua, koska sisällön vaatimukset on helppo hahmottaa. Esimerkiksi 2 tunnin luento aiheesta on hyvin kohtuullinen pyyntö.
Kannattaa huomioida, että yliopiston laitokset saa pisteitä julkaisuista. Pisteet määrittävät laitosten rahoitusta. TuKoKe-raportit ovat pistekelpoisia julkaisuja, kun projekti toteutetaan yliopiston kanssa yhteistyössä.